EPÄSUOSITTUJA MIELIPITEITÄ

Joskus pari vuotta sitten postasin epäsuosittuja mielipiteitäni, mutta näin jälkikäteen niitä lukiessani en voi seistä enää sen takana, että ne nyt varsinaisesti olis olleet mitään mielipiteitä. Tai siis toki joo, mutta vähän semmosia latteempia näkemyksiä, jos tiedätte mitä tarkoitan. Tässä tuleekin muutama mielipide, joiden veikkaan poikkeavan ainakin valtavirran näkemyksistä ja mielipiteistä.


Vapaaehtoinen lapsettomuus ei oo koskaan itsekästä. Mun mielestä on vaan hienoa, että yhä useemmat uskaltaa tunnustaa ääneen sen, että lapset ei oo heidän juttunsa ja tiedostaa, että kokis tavalla tai toisella vanhemmuuden olevan liikaa. Useimmiten (vapaaehtoinen) lapsettomuus yhdistetään vielä nykypäivänäkin itsekkyyteen, vaikka mun mielestä siinä ei oo mitään itsekästä ja parempi niin, että ihan jokainen ei lähde lisääntyyn. (Älkää käsittäkö väärin aihetta, tulevaisuuden minän päätettävissä on hankinko vai enkö hanki itse koskaan lapsia.)


Meidän jokaisen tulisi yhä enemmän miettiä sitä, miten voitaisiin pienentää omaa hiilijalanjälkeämme. Munkin mielestä on kivaa hankkia kokemuksia, matkoja ja materiaa, mutta olis ihanaa, jos jokainen kantais kortensa kekoon tavalla tai toisella. Voisko lentomatkojen sijaan valita jonkun muun kulkupelin tai viikoittaisten shoppailureissujen sijaan vähentää moisia ja katsoa vähän tarkemmin, mihin rahansa sysää? Varmasti jokaiselta löytyy joku tapa, jonka parantaa ja jolla samalla myös vaikuttaa.

Tuntuupa muuten tekopyhältä höpötellä aiheesta nyt, kun oon pari päivää tehnyt hankintoja meidän uuteen kämppään...


Kiinakaupat (Wish, Ebay jne.) ei oo mistään peräisin. En oo koskaan ymmärtänyt niiden hohtoa ja kiitän luojaa, että en oo vähiä pennosiani käyttänyt lapsityövoimaan ja mahdollisimman epäeettiseen halpatuotantoon, jota ei edes valvota millään lailla. Mun puolesta jokainen vois käyttää rahansa laatuun pitäen huolen samalla siitä, että myös tuotteen tekijöillä ja ympäristöllä on hyvä olla. Köyhällähän ei oo varaa ostaa halpaa.

Komppaatteko vai kuoppaatteko?

20 OTOSTA AURINKOISESTA KÖÖPENHAMINASTA


Tässä oli satunnaisia otoksia vasta kahdelta ensimmäiseltä päivältä ja kansiot kuhisee vielä julkaisemattomia kuvia muutamalta viimeiseltä päivää. Ihana palata kuviin näin muutaman kuukauden jälkeen, kun päällimmäisenä fiiliksenä reissusta on onnellisuus. Niin itse matkan kuin seurankin ansiosta! ♥

Matkapäiväkirjat:

(MAHDOLLISESTI) VIIMEINEN HELLEASU

Harvemmin tulee ikuistettua niitä ihan perusasuja, joissa pääosaa näyttelee ihan normaalit t-paidat tai vaikkapa farkut. Mä itse oon kokenut ne asut jo niin nähtyinä, mutta toki toimivina ja oikeastaan aina varmoina valintoina. Tämäkin asu on sellanen, jossa suorastaan asuin hellepäivinä, sillä shortsit ovat ihanan ilmavat löysyytensä ansiosta ja pellavapaita materiaalinsa ansiosta. Ei ihmekään, että ne päätyi kerta toisensa jälkeen päälle.


Pellavapaita oli Tiger of Swedenin alelöytö, joka tuli eteen just oikeeseen aikaan, kun yritin löytää itselleni valkoista t-paitaa ja juurikin mieluiten pellavasta. Moisen löytyessä alelaarista ei mennyt kauaakaan, kun astelin paidan kanssa kassalle. Hyvä alelöytö olikin, kun tosta on muodostunut mun luottopaita.


Shortsit mä löysin joskus kirpparilta ja niitäkin on tullut yhdisteltyä tän kesän aikana yhä useemmin. Matskultaanhan noi on jotain keinokuitua, mutta ulkoselta habitukseltaan sen näköset, että niitä voi yhdistellä joko näin rentoon tennarilookiin tai sit vähän johonkin naisellisempaan yhdistelmään. Toivotaan, että saisin vielä jälkimmäisen koottua (mahdollisesti lämpimän?) elokuun aikana!


Mä en oo aiemmin hirveesti fiilannut shortseja saatika omistanutkaan niitä sitten yläkoulun jälkeen, sillä en tiedä meniskö esimerkiks nämäkään shortsit syksyllä sukkisten ja neuleen kanssa, mutta täytyy kokeilla! Olis ihanaa, jos sais shortsitkin ainakin melkein ympärivuotiseen käyttöön. Hameet ja mekot on iisiä muuntaa syksylle ja talvelle passaaviksi juurikin sukkahousujen ansiosta, kun taas useimpien shortsien kanssa yhdistelmä ei hivele omaa silmää.

Jollain tapaa toivoisin, että tämä ei jäis viimeiseks helleasuks, mutta toisaalta taas tänäänkin oli ihana kaivaa pitkästä aikaa esille ihan vaan mustat farkut sekä isohko neule, johon pysty vain uppoutuun pakoon hyistä aamukylmyyttä. ♥ 

Toivoisitko sä vielä helteiden palaavan?

22 AJATUSTA ITSENSÄ RAKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ

Heinäkuun 23. päivä meikäläiselle tuli 22 vuotta mittariin ja jos jostain koen oppineeni näiden vuosien aikana, niin rakkaudesta itseen ja hyväksymisestäni sellaisena kuin olen. Tosin ihminen kasvaa ja muuttuu ihan jatkuvasti, joten työstettävää on koko elämän pituisen matkan verran ja voin rehellisesti sanoa, että toisinaan tulee kyseenalaistettua kaikkia näitäkin ajatuksia. On niin kirous kuin siunaus olla ajatteleva olento.


Olet itsesi paras ystävä eikä kukaan muu tunne sua, sun rajoja tai arvoja paremmin kuin sinä itse.

Sun mielipiteellä on merkitystä, se on arvokkaampi kuin uskotkaan.

Pidäthän lujasti kiinni aatemaailmastasi tilanteessa kuin tilanteessa myös kohdatessasi jokaisen sitä vastustavan. Muista myös kyseenalaistaa niitä omia periaatteitasi sekä laajentaa maailmaasi kuunnellen muiden mielipiteitä. Ehkä saatkin johonkin sua askarruttavaan asiaan ihan uuden näkökulman, joka kääntää mielipiteesi päälaelleen.

Sun ei tarvitse vähätellä tai polkea muita alas sanoillasi tai teoillasi, jotta voit viestittää ihmisille olevasi ihan yhtä arvokas kuin hekin.

Kaikki se onni ja ne saavutukset, jotka sun tiellesi halajaa, niin sä ansaitset ne isosti.


Oot kaunis, kykenevä ja vahva. Jos et koe sopivasi muottiin, oli kyseessä sitten ulkonäkö, luonne, periaatteet tai vaikka koulutus, niin sitä parempi. Meitä on niin moneen junaan täällä.

Aina voi kehittyä. Se ei oo tyhmyyttä tai osaamattomuutta eikä se tarkoita, että et olisi hyvä. Kehittyessäsi sä kasvat myös ihmisenä ja jokainen meistä oppii jatkuvasti uutta.

Ansaitset elämänmakuisen tunteiden kirjon; onnen kyyneleet, surun murtaman mielen, sydäntä pakahduttavan rakkauden, ajatuksissa taustalla pyylevän inhon... Mitä haluatkaan ja sun tarvitseekaan tuntea, niin tunne. Elämä on täynnä niin positiivisia kuin negatiivisiakin tunteita sekä kaikkea siltä väliltä ja jokainen niistä tulee käsitellä sekä ne kuuluu elämään.

Nauti edelliskohdan tuntemuksista ja opi! Ihan jokaisesta tunteesta voi oppia edes jotain kysymällä itseltään, että miksi tuntee kyseisessä tilanteessa tai tietyn ihmisen kanssa juuri näin. Anna tunteille aikaa kehittyä ja kasvaa, kasvat samalla itsekin.

Naura joka päivä! Kuuntele sun naurua ja opi rakastaan kaikkia niitä juonteita, joita se sun kasvoille synnyttää. Vaikka elämä on tunteiden monipuolista kirjoa, niin nauraa tulisi mun mielestä joka päivä. Elämä ei oo niin vakavaa!


Hymyile peilikuvallesi niinä huonoinakin päivinä. Toivottavasti se kääntää nekin hyväksi eikä oo olemassa mitään parempaa kuin sun kaunis hymy. Oli sulla sitten ne sun inhoamat hammasraudat, hammasrivistö, jota oot suunnitellut muokkaavasi suoremmaksi tai kahvin kellastamat hampaat, niin silti sun hymy pukee sua niin ihanasti. Oot kauneinta, mitä oon nähnyt.

Pukeudu juuri niin, miten susta itsestäsi tuntuu hyvältä. Koolla tai sukupuolella ei oo mitään merkitystä niin kauan, kun sun peilikuva laittaa sut hymyileen.

Muista arvosi muun muassa silloin, jos joku yrittää määritellä sua sukupuolen, ulkonäön tai vaatetuksen perusteella. Ne ei koskaan saa määritellä sitä, miten sua kohdellaan tai mitä sulle saa tehdä.

Elämää ei eletä jatkuvasti rajoittamalla itseltään jotain pois, vaan siihen tulisi lisätä helpottavia seikkoja. Olemalla armollisempi niin itseä kuin muitakin kohtaan elämä helpottuu varmasti. Suunnitelmat muuttuu ja virheitä sattuu.

Välillä pyytäessäsi itseäsi anteeksi muilta, voisit opetella antamaan myös itsellesi anteeksi. Ihminen on erehtyväinen ja jatkuvasti ei voi onnistua, vaikka onnistuisitkin, niin silloinkaan sulla ei ole mitään anteeksipyydeltävää. Antaessaan itselleen anteeksi jää enemmän aikaa keskittyä tulevaan eikä energiat kulu menneessä vellomiseen.


Rakkaus ja arvostus itseä kohtaan ei saa olla kiinni muista. Sä et tarvitse muiden hyväksyntää ollaksesi (sun) rakkauden arvoinen. Meillä suomalaisilla on tapana kertoa omakehun haisevan, mutta tästedes se vain tuoksuu. Miksi olla niin vaatimaton, jos oot iloinen jostain sun saavutuksesta tai oot onnistunut jossain? Pistä se omakehu tuoksuun ja jaa iloa sun ympärille. Innosta muita!

Kun kukaan ei juhli sinua, juhli itseäsi. Kun kukaan ei kehu sinua, kehu itseäsi. - Joel Osteen

Milloin suhun istutettiin ajatus siitä, että rakkaus on ansaittava etkä voi olla autenttisena itsenäsi rakastettava? Negatiivinen minäkuva syntyy siinä hetkessä, kun huomaamme, että emme riitä toiselle. Lapsena koet, että et ole hyvä näin, jolloin miellyttämisen vierivä lumipallo alkaa kasvaa kasvamistaan. Huomaatko, että sama vierivä lumipallo on elämässäsi yhä vuosienkin jälkeen? Työpaikalla tai ihmissuhteissa. Ensimmäinen kysymys vois kuulua ennemminkin niin, että miksi me hukataan itsemme niin pahasti muiden vuoksi?

Opettele olemaan yksin. Joudut elään itsesi kanssa koko lopun elämääsi, joten siihen matkaan mahtuu monia hetkiä, jolloin joudut olemaan väistämättäkin yksin. Sitä ei tarvitse pelätä, vaan siitä voi oppia nauttimaan. Kuka sua sillon rakastaisi, jos et sinä itse?


Jos et osaa rakastaa itseäsi, niin miten koskaan voit rakastaa toistakaan vilpittömästi. Vähänkään häilyvä rakkaus itseen heijastuu muiden ihmisten rakastamiseen ja luo niihin olemattomia ongelmia, jotka kumminkin sulle tuntuu olevan totisinta totta.

Tuo virheesi ja erheesi rehellisesti esille, vain siten voit todella löytää aidon rakkauden itseäsi kohtaan. Ole avoin siis myös itsellesi.

Jos sulta on yleensä muiden valinnat ja saavutukset pois, niin kannattaa yrittää loksautella palasia paremmin paikoilleen. Jos kaveri valitsee pullan sijaan porkkanan ja sua alkaa ärsyttään ihan tuhottomasti, mikset voi tehdä samoin valinnan herättäessä sussa niin suuria tunteita? Muiden valintojen ei tulisi herättää meissä ainakaan negatiivisia fiiliksiä ja jos jotain fiiliksiä syntyy, niin pyri lähinnä positiivisten korostamiseen. Ollaan iloisia ja onnellisia muiden puolesta. ♥

Ethän puhuisi ystävällesikään noin kuin itsellesi puhuttelet ajatuksissasi? Muista olla itsesi paras ystävä tämänkin seikan suhteen.

Mitä ajatuksia teille herää aiheesta? Rakkauden täyteistä perjantaita jokaiselle! ♥

HYVÄN MIELEN ASUSSA

Tämän kesän hymyilyttävin asuyhdistelmä muodostui mun suosikkihameesta, joka on nyt jo neljättä kesää käytössä sekä uudemmasta suosikista, jonka ostin viime syksynä ihastuessani kukkatoppiin instagramissa. Viime kesältä tuttuun tapaan yhdistin taas kahta eri kuosia samaan asuun; kukkakuvioo sekä käärmeennahan kuvioiset sandaletit. Muistatteko viime kesältä vielä tämän asupostauksen?


Asusta saisi astetta juhlavamman vaihtamalla sandaletit mustiin korkokenkiin ja oikeastaan siinä oliskin valmis asu esimerkiks kesähäihin. Myös nudet asusteet - korkkarit ja laukku - toimisi tämmösen sähkön- ja vaaleamman sinisen kaverina. Mun ylppärimekkohan aikanaan oli väriltään sama kuin hameessa ja yhdistinkin sen silloin nudeihin korkoihin ja ensimmäiseen ostamaani DKNY'n nuden väriseen laukkuun (tai oikealta termiltään väri olisi vissiin hiekka). 


Löytyy räikeitä power suiteja, joissa tuntee olonsa voittamattomaksi ja asuja, joissa tuntee itsensä joka kerta kauniiksi oli naamavärkkiä laitettu aamulla pari tuntia tai sit vasta herätty. Tämä olkoon nyt sit hyvän mielen asu, sillä ainakin eilen fiilis muuttui hyväksi välittömästi heitettyä yhdistelmän päälleni ja asukuvista lähes jokaisessa tuntui olevan korvasta korvaan yltävä hammashymy.


Onko sulla jotain asua, jossa fiilis muuttuu välittömästi paremmaksi ja jossa hymy on herkässä? ♥

ELOKUU ON KUIN TOINEN UUSIVUOSI

Kesäkuukausista elokuu taitaa olla mun suosikki, vaikka moisia en haluaisikaan nimetä. Jokaisessa kahdessatoista kuukaudessa on jotain yhtä ihanaa, tunnelmallista ja elämänmakuista. Oon kiitollinen siitä, että elämä ei rajoitu ainoastaan kesäkuukausiin tai hellejaksoihin. Elämä on elettävänä ja fiilisteltävänä niin iltojen pimetessä ruskan aikaan, kenkien narskuessa lumikerros allaan ja kevään loska-aikaan. Sen takia onkin hyvä taito edes yrittää innostua tästäkin vuodenaikojen siirtymästä. Onneksi kesä kumminkin viipyilee ainakin vielä jonkin aikaa ja jos hyvin käy, niin saadaan syyskuulle asti nauttia näistä ihanista kesäpäivistä.


Oli säät sitten helteiset tai ilmassa syksyn tuntua, niin silti elokuu tuo monelle uusia juttuja elämään. Liekö syynä lapsuudessa ja nuoruudessa vakiintunut lukuvuoden startti vai onko elokuussa yksinkertaisesti vaan jotain loppukesän taikaa, jokin kumminkin petraa meitä vuoden alun tapaan olemaan taas parhaita itsejämme. Elokuuta nimitänkin vuoden toiseksi uudeksivuodeksi, mikä toisaalta onkin ihan passeli, kun ajottuu liki puoleen väliin vuotta. Mulla itselläni on ollut tapana kurkata vuoden ekaan puolikkaaseen ja miettiä alkanutta puolikasta. Avasinkin tähän postaukseen jo pohdintoja alkavasta syksystä.


Nautin vielä näistä mekkokeleistä täysin rinnoin, vaikka illan kylmetessä vedänkin erittäin mieluusti lämpimän neuleen päälle haistellen samalla syysillalta tuoksuvaa raikasta ilmaa. Miten voikaan kuukauden vaihde vaikuttaa näin paljon omiin fiiliksiin ja ajatuksiin. Vastahan heinäkuussa elettiin täysillä viimeistä kesäpäivää ja nyt ajatuksissaan ehkä vähän kaipailee kesäkuukausien huolettomuutta, mutta samalla odottaa hyisiä iltoja villapaidoissa kynttilänvalossa. Viime elokuussa olin saanut kesästä tässä kohtaa jo tarpeekseni, mutta tänä vuonna tilanne tuntuu olevan astetta ristiriitasempi. Ihana kesä, mutta varmasti sitäkin ihanampi syksy tulossa. Lieköhän muutolla myös oma syynsä syksyn aikaiseen fiilistelyyn. 

Oonko ainoa, jolla on elokuusta vähän ristiriitaset fiilikset tänä vuonna?