lauantai 24. kesäkuuta 2017

SADEPÄIVIEN NETFLIX-SUOSIKIT

Mikä oliskaan sadepäivänä parempaa, kun heittäytyä vaan lämpimän peiton alle omaan sänkyyn kuunteleen sateen ropinaa ja tottakai pistää pyöriin Netflix? Jos hurjaks haluaa heittäytyä eikä löydy mitään puuhaa koko päiväks, saa ihan hyvällä omallatunnolla vetää jostain sarjasta kunnon maratonin heti kättelyssä. Mä haluankin jakaa teille mun omat suosikit Netflixin tän hetkisestä sarjavalikoimasta!


Party of five

Kyseinen sarja on tällä hetkellä mun ihan ehdoton suosikki, sillä joku näissä vähän vanhemman tuotannon sarjoissa vetää mua puoleensa. Kaikessa lyhykäisyydessään sarja siis kertoo viiden sisaruksen elämästä heidän äidin ja isän kuoltua. Sisarukset yrittää pysytellä yhdessä, jotta heitä ei erotettaisi eri perheisiin ja kaikenlaisia kommelluksia seuraa matkan varrella. Mä taidan vasta päästä toiselle kaudelle kohta, jos oikein muistan ja tästä on kaiken kaikkiaan kuusi kautta, joten katsottavaa löytyy, mutta erittäin vahva suositus!

Girlboss

Tästä ei ihan hirveesti jaksoja ollut, joten sarjan sai katsottua aika pikasesti läpi, mutta oli ihan huippua seurata Sophian matkaa sarjan nimeä siteeraten girlbossiksi. Sarjahan perustuu Sophia Amoruson omaelämäkertaan ja oon ihan mielenkiinnosta halunnut lukea kyseisen kirjan jo jonkin aikaa, sillä oon kuullut siitä tosi ristiriitasia mielipiteitä. Tottakai sarjakin pääs sit katseluun heti sen ilmestyttyä! Jos kaipaa jotain kepeetä ja inspiroivaa katseltavaa, niin pistä harkintaan.

Riverdale

Sarja, joka on täynnä pelkästään hyvännäkösiä ihmisiä. En pistä pahitteeks, sillä niin nais- kuin miesnäyttelijät kaikki on ihan kuvankauniita. Ja ne vaatteet!! Voisin katsoo ainoastaan vaan jo noiden kahden edellä mainitunkin takia tätä sarjaa, mutta ihan niin pinnalliseks en oo vielä ruvennut. Sarjassa natsaa sen mystisyys ja jotenkin oon ihan koukuttunut noiden teinien rakkauselämään. Oon ihan varma, että Betty & Archie päätyy vielä kimppaan. Tää on muuten hyvä Pretty little liarsin korvike, jos vielä on ikävä kyseistä sarjaa.

Freaks & geeks

Sarja painottuu high school meininkiin ja tarpeeseen kuulua porukkaan eli aika kevyttä katseltavaa. Sarjassa puidaan samoja juttuja, mitä on aikoinaan kukakin ite käyny läpi teininä, joten oli myös senkin tiimoilta ihan hauskaa katsottavaa.

The Flash

Joskus oon maininnut, että mä en oikein syty näille tämmösille supersankarileffoille ja -sarjoille, mutta nyt on tullu joku käännös toiseen suuntaan, sillä ensinnäkin aina poikaystävän katsoessa jotain leffaa tai sarjaa DC Comicsin tai Marvelin hahmoista, oon mäkin yhtäkkiä katsomassa niitä... Eli jollain tiedostamattomalla tapaa oon kiinnostunu niistä sit kumminkin ja mulla on katsonnan alla tällä hetkellä sarja DC Comicsin Barry Allenista aka Flashista.

Kolmetoista syytä

Tän mä katselinkin just heti, kun sarja ilmesty Netflixiin eikä mennyt pariakaan päivää, kun tää oli katsottu. Sarjan aihe on tosi raskas, itsemurha, ja sarjan toisena raskaana teemana on itsemurhan syy, kiusaaminen. Monelle, muun muassa itsellenikin, kiusaaminen on niin henkilökohtasesti koskettava aihe ja tietää, miten sen myötä myös positiivinen kuva alkaa pirstaloituun itsestä, joten varmasti jo sen takia erittäin suosittu sarja! Jos et oo vielä katsonut, niin sun pitäis.

Mitä sä katot tällä hetkellä Netflixistä? 

torstai 22. kesäkuuta 2017

IN & OUT #13



Kuva täältä.

LEVEÄLAHKEISET HOUSUT

Just nimenomaan nää pidemmät leveälahkeiset housut, ei siis culottesit, vetää mua puoleensa päivä päivältä yhä enemmän. Valkoset yksilöt on pyöriny ostoslistalla jo rikollisen pitkään, mutta myös muissakin väreissä tämmöset housut houkuttelis. Harmi vaan, että täydellisiä yksilöitä ei oo tullut vielä vastaan, jotta pystyis kotiuttaan kyseisenlaiset housut!

Nää sais yhdistettyä asuihin oikeastaan minä vuodenaikana vaan ja kävis niin arkeen kuin juhlaankin, mikä on mun mielestä aina tärkeetä. Mieluummin kaapissa vähemmän rytkyjä, mutta sitäkin monipuolisempia semmosia.

Kuva täältä.

RAITA

Mulla on tosi vähän ollut raitavaatteita koko pienen elämäni aikana, sillä niiden määrän voi laskee yhden käden sormilla. Nyt kumminkin vuoden sisään mulla on noussut pari raitapaitaa luottovaatteiks ja oonkin huomannu kiinnittäväni yhä enemmän huomioo niin värikkäämpiin raitavaatteisiin kuin myös siihen klassiseen sinisen ja valkosen raidan yhdistelmään. 

Kuva täältä.

KUKKAKUOSI

Kevään tullen mun aivokapasiteetti muotoutuu selkeesti jonkin sortin kukkaismoodiin, koska joka kevät ja kesä mun vaatekaapissa ainoastaan lisääntyy kukkakuosiset vaatteet ja just nimenomaan kesäset yksilöt kuten crop topit sekä mekot. Viimesin kukkapaitalöydökseni on ihailtavissa mm. täällä ja valmistujaistilaisuuteenkin eksyi päälle eräs juuri ostettu punainen kukkamekko.



Kuva täältä.

TRASHER

Ei ehkä itsessään just se brändi, vaan enemmän se, että miten ja ketkä niitä vaatteita käyttää. Mä en todellakaan osaa ilmaista itseäni paremmin tän asian suhteen muuten, kun verraten siihen, että tää lukeutuu vähän samaan kastiin niiden bändipaitojen kanssa. Jos et tiedä paidan alkuperästä ja tässä tapauksessa brändistä mitään tai edusta sitä, mitä se on, niin mun mielestä se on vaan hölmöö sillon käyttääkään moisia vaatteita. Musta tuntuu, että moni ymmärtää mitä ajan takaa!


MESH-VAATTEET

Mä en oikeastaan ees enää tajua nuorten naisten ja tyttöjen tarvetta esitellä alusvaatteitaan joko instagramin välityksellä seuraajilleen, oli sit tommonen läpinäkyvä paita päällä tai ihan ilmankin sitä saatika sit se, että sä oikeesti kuljet semmoset vaatteet päällä ulkomaailmassa. Näitä paitoja överimmäks menee vielä ne kaikki hameet ja housut... Voitasko pitää vaatteet vaatteina eikä kulkee alasti ympäri maita ja mantuja? 

Tämmöstä tällä kertaa! Mitä mieltä te ootte? Osuko samat inhokit ja suosikit vaiko ihan päinvastoin?

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

KESÄFLUNSSAN KOURISSA & 2 KURKKUKIVUN TALTUTTAJAA


Heräsin jo seiskalta aamulla mussuttaan jäisiä mustikoita, kun en järkyttävän kurkkukivun ansiosta saanut enää nukuttua. Se siitä minigolfista ainakin nyt tän päivän tiimoilta. Mä oon eilisestä asti kärvistellyt juurikin edellä mainituissa kurkkukivuissa, mun nokka vuotaa ihan kokoajan ja eilisen työpäivän jälkeen olo oli normaalia väsyneempi ja olin vielä tänäänkin aamupäivällä ihan naatti. Mä toivon todellakin, että tää kesäflunssa ei tullut sitkeesti jäädäkseen, vaan sain sen tällä tän päivän levolla taltutettua, sillä huomenna taas koittais parin päivän arki ennen juhannuksen viettoa!


Otsikossa mainitsin mun kahdesta tavasta, jotka taltuttaa kurkkukivun tai ainakin lieventää sitä huomattavasti. Tällä kertaa se itseasias tehos ihan täysin ja kurkkukipu onkin jo kadonnut. Eli ihan ykkösenä ostan aina suomalaisia pakastemustikoita, jos fiilis on semmonen, että kurkkua särkee tai tunnen tulevani kipeeks, koska rakastan popsia jäisiä mustikoita pastillien sijaan. Ja toisena taltuttajana toimii tottakai jäätelö! Tällä kertaa vedin pakkasesta pari päivää sitten ostamani vegaanisen minttusuklaa-jäätelön, joka nousi heti omaks lemppariks. Haluaisin testata Jymyn muutkin maut, mutta tosta minttusuklaastakin jäi vielä reilusti yli puolet pakastimeen ootteleen! 

Kumpaisessakin kylmyys puuduttaa kurkun ja samalla myös tappaa bakteereita. En muuten oo kiinnittänyt huomioo, että onko porukka nykyään valppaampana näiden ääripäälämpötilojen kanssa kipeänä, sillä kuumahan parantaa vaan hetkellisesti kurkkukipua eikä vissiinkään tapa bakteereita yhtä tehokkaasti kuin kylmä. Ja sen mäkin oon noteerannut! Eli toi on ainoastaan jotain vanhaa uskomusta, että kuuma tappais ne bakteerit. :) Ens kerralla, kun kärvistelet kurkkukivuissa, voisit kauppareissulla suunnata teehyllyn sijaan pakastealtaalle nappaseen sun oman lempparijätskin sieltä!

Toivottavasti muut välttyy tältä ärsyttävältä kesäflunssapöpöltä... Olishan sitä mieluusti tehnyt tänään jotain muutakin, kun vaan löhönnyt sängyssä katsoen Netflixiä. Onneks olo enteilee jo suuntaa paljon parempaan. ;)

maanantai 19. kesäkuuta 2017

JUHANNUSVIIKON SUUNNITELMAT

Tästä viikosta on varmasti tulossa kesän yks mielenkiintosimmista tai ainakin toivon niin. Koko viikon tuun viettään oikeastaan vaan poikaystävän kanssa (ja töissä), mutta vapaapäiville sekä vapaalle juhannusviikonlopulle olis tiedossa monenlaista hauskaa puuhaa. Aattelin kerrankin tulla jakaan tännekin vähän näitä suunnitelmia jo etukäteen, joista varmaan tuutte saamaan postausta joko koko viikosta yhdessä tai sit täysin eri postauksin. Suunnitelmissa on siis myös kantaa järkkäriä mukana päivästä toiseen!


Jos huomenna säät suosii illalla, niin ajateltiin suunnata mun työvuoron päätteeks vihdoinkin sinne myöhäisillan piknikille joko yllänäkyviin maisemiin tai sitä vastoin johonkin muualle nättiin paikkaan. Mythokset ja mansikat messiin ja nauttiin niin ihanasta kesästä. ♥


Keskiviikkona, taas toivottavasti säiden suosiessa, ajateltiin suunnata nokat kohti Tamperetta ja mennään minigolfaan. Tää suunnitelma meidän piti toteuttaa jo poikaystävän synttäripäivänä, mutta päivä ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan, joten parempi nyt, kun ei koskaan! ;)


Perjantaina työpäivän jälkeen ainakin toivottavasti päästään suuntaan johonkin kotisohvalta ja ehkäpä vielä saadaan vähän lisää seuraa tollon. ♥ Saa vaan nähdä, että onko enää ihan illasta mitään missään, kun kaikki kokotkin poltetaan vielä mun ollessa töissä.

Lauantaina aattelin ihan luvan kanssa vaan röhnöttää kotosalla kännykkä sammuksissa ja vetää hyvää safkaa yllinkyllin, koska koko viikon oon menossa, sillä monia juttuja on hoidettavana töiden sekä yllämainittujen lisäks. Kaikki tylsät velvollisuudet on niin buu.


Sunnuntaina taas olis vuorossa vähän enemmän puuhaa, sillä suunnitelmissa on suunnata ainakin kohti Tallipihan juhannusta! Tampereella paljon aikaa viettäneenä ehkä vähän hävettää ees tuoda ilmoille se, että en koskaan oo Tallipihalla käynyt, vaikka useesti oon siitä ohi mennyt eikä se keskustastakaan kaukana oo.

Toivotaan, että säät suosii ja suunnitelmat toteutuu! Mitäs te ootte suunnitelleet juhannukseks? ♥

lauantai 17. kesäkuuta 2017

AURINGONLASKU PYYNIKIN LENKKIPOLUILLA

Pari päivää sitten me koettiin poikaystävän kanssa taas uniikki auringonlasku Pyynikin lenkkipoluilta käsin. Tai lenkki ja lenkki, kun mä heiluin järkkärin kanssa ja ihailtiin pitkästä aikaa taas Pyynikin näköalapaikkojen maisemia. Ainakin pari vuotta sitten muistan napanneeni kännykälläni kuvia juurikin samoilta kohdin, joilta osa näistäkin kuvista on napsittu ja nekin löytyy blogista juurikin vuodelta 2015! Jos jäi kaivertaan, niin mitä luultavammin kyseisen vuoden toukokuun postauksissa moinen sijaitsee.


Mä ihan liian harvoin lähden Pyynikille lenkkeileen, joten tottakai pilaan lenkkisuunnitelmat noina harvoina kertoina raahaamalla järkkärin mukaan. Poikaystävän kanssa naureskeltiin sitä, kun olin täysissä lenkkitamineissa, jotka kirjaimellisesti huusi sitä, että oon lenkillä, mutta todellisuudessa tulin vaan räpsiin nättejä kuvia muistoks. Ehkäpä nyt, jos suuntais lenkille tonne useemmin, ei tarvis enää vastasuudessa ottaa kameraa mukaan - ainakaan joka kerta.


Auringonlaskun värittämä maisema oli kyllä henkeäsalpaava näköalapaikalta käsin. Tää kuuluu ihan varmasti ehdottomasti kauneimpiin auringonlaskuihin tänä kesänä. Toinen mainitsemisen arvoinen auringonlasku koettiin Hatanpään Arboretumilla joskus toukokuussa ja se on palavasti jäänyt mun mieleen.



Tän postauksen harmonian pilaa nyt selkeesti tää mun uusien urheiluvarusteiden esittely, mutta tällä mä tarkotin sitä, että mun olemus huusi lenkkeilyä, sillä voitte kuvitella kuinka hyvin noilla urheilutrikoilla sulautuu sinne vihreyteen... Hah. Noi on ihanan piristävät trikoot ja niiden kaverina on mun uudet juoksukengät! Edelliset Niken yksilöt oli alkanu kuluun jo rei'ille ja viemään muutenkin viimesiään, sillä juoksupopottimethan tulis vaihtaa muutaman vuoden välein, joten tällä kertaa Niket vaihtu heitosta Adidaksiin.


Summer bucket list -postauksessa mä lupasin nauttia mahdollisimman monesta auringonlaskusta ja sitä on kyllä huolella noudatettu! Meillä olis suunnitelmissa mennä myöhäisillan piknikille just nimenomaan auringonlaskun aikaan, joten toivottavasti kyseinen suunnitelma kävis pian toteen. ♥ 

perjantai 16. kesäkuuta 2017

TYYLIÄ RAKENTAMASSA: KESÄN OSTOSLISTA

Otsikosta saattaa saada virheellisen kuvan postauksen tarkotuksesta ja sisällöstä, sillä jostain syystä ajatus ei kulje nyt ihan täysillä otsikoinnin kanssa käsi kädessä. Tää on kind of kesän ostoslista, mutta ei just nimenomaan tän kesän ostoslista, vaan ihan yleisesti ottaen niitä vaatteita, joita koen tarvitsevani mun tuleviinkin kesiin kuin vain nyt. Postauksen toteutan uuden postaussarjan tiimoilta, joka käsittelee oman tyylin kehittämistä ja rakentamista. Koen omaavani jo mun unelmien vaatekaapin sisällön, mutta aina löytyy semmosia vaatteita, joita kaipailisin ihan arkipukeutumiseen ja tässä postauksessa esittelen kesän tiimoilta semmoset vaatekappaleet!

summer wanties

Valkonen kesämekko - Ja just nimenomaan valkonen. Oon jo muutaman kesän tuloksetta yrittänyt löytää sitä täydellistä valkosta kesämekkoa, jonka itseasiassa kerran löysin muutama vuosi takaperin H&M:ltä, mutta taisin olla sillon niin rahaton, että se ei päätynytkään ostoskoriin. Siitä lähtien mekosta on lujasti piirtynyt kuva mun verkkokalvoille ja oon aina vertaillut kyseistä yksilöä jälkeenpäin löytämiini eikä mikään vaan oo natsannut yhtä hyvin. Lesson learned: jos löydät sulle täydellisesti sopivan vaatekappaleen, älä todellakaan jätä sitä ostamatta... Tarkotuksena olis kumminkin vielä joskus löytää vielä sitäkin täydellisempi hellemekko. Toivotaan, että sillon ei oo raha esteenä saatika hidasteenakaan.

Rennot shortsit - ... jotka ei oo farkkushortsit. Jostain syystä oon ihastunut tommosiin pompom-shortseihin ja sinisellä kuvioinnilla valkoseen pohjaan. Noi sais yhdistettyä oikeastaan arkeen ja juhlaan kumpaiseenkin eikä varmasti muuten tuntuis pahalta jalkaankaan.

Mokkahame - Ei välttämättä tarvitse ees olla noita nappeja edessä, mutta toishan ne kivan lisän! Toisena vaihtoehtona myös mokkanen hapsuhame houkuttelis. Hapsuhame vaan ei niinkään pysyis ehkä mun vaatekaapissa kovin ajattomana, kun kumminkin ajatonta mokkahametta etsin tällä kertaa. Mieluiten ehkä siis napit ja hapsut jättäisin tällä kertaa väliin ja valitsisin ihan yksinkertasen mokkahameen ilman mitään yksityiskohtia.

Raidallinen kauluspaita - Mulla tulee tästä paidasta vahvasti mieleen Skamin Noora! Oli sit pysty- tai vaakaraitaa, niin haluaisin sen olevan just tommosta aika paksua sekä tottakai sinivalkosta. Paidan on oltava löysä, koska kireet kauluspaidat ei houkuttele kesällä ihan liian usein. Kelatkaapa toi raitapaita joko noiden suorien housujen tai ton vekkihameen kanssa, olis aika fresh yhdistelmä. ♥

Valkoset suorat housut - Kuinka pitkään tääkin on lymyillyt mun ostoslistalla, mutta vieläkään en oo moisia raaskinut ostaa. Mielessä on kyllä usein käynyt, että olispa valkoset suorat housut, kun on asuja miettinyt...

Valkonen vekkihame - Ei varmaan suurikaan ylläri johtuen rakkaudesta jo mun vaatekaapista löytyvään tummansiniseen vekkihameeseen. Mummohameet saa ihan luvan kanssa vallata mun vaatekaapin, sillä niihin voisin uppoutua päivästä toiseen.

Mokkanen bikertakki - Mä en nää itseäni nahkatakki päällä, vaan mokkasella bikertakilla. Jotenkin se on niin paljon pehmeempi ja tyttömäisempi ulkonäöltään, joten sopis mulle kylmiin kesäiltoihin erittäin mainiosti sekä natsais mun vaatekaapin sisällönkin kanssa täydellisesti. Tosin tästä vaateyksilöstä mulla on jotenkin sellanen fiilis, että saa nähdä tuunko koskaan löytään sitä itselle täydellistä... Toivotaan, että vielä joskus!

Sadetakki - Ja pirtsakan värinen semmonen, kiitos! Suomen kesä on tunnettu sateista, joten paremmin ei vois varautua kesään ja sateisiin, kun lapsuudestakin jo tutulla sadetakilla. Tää on varsin monipuolinen ostos, sillä käyttöä tulee varmasti myös syksyllä ja jopa talvellakin. Tottakai huippua olis mätsätä saappaat sadetakin väriin, mutta itellä kumppareiden virkaa toimittaa ne blogissakin monesti vilkkuneet mustat kumpparit. ♥

En voi sanoa tarkkaa aikaa, jollon sarjan toisen postauksen julkasen, mutta pyrin siihen heti alkavalla viikolla. Josko saatais tästä tämmönen jokaperjantainen postaussarja, mutta en tosiaan uskalla lyödä mitään lukkoon. Sarjassa pääsette tutustuun mun vaatekaapin sisältöön eri tavoin sekä voisin ehkä yrittää jakaa joitain mun omia vinkkejä asujen yhdistelyyn ja niiden sulle täydellisten vaatteiden löytämiseen. Monen monta ideaa on mielessä, joten eiköhän ne kaikki tuu julkasun alle aikanaan. Ihanaa viikonloppua jokaiselle! ♥

torstai 15. kesäkuuta 2017

PÄIVÄ KESÄISESSÄ HÄMEENLINNASSA

En voi sanoo mun päivän alkaneen kivasti, sillä heti ensitöikseni herätessäni muistin kelan perineen multa opintotukia takaisin ja niiden maksu koittais heti nyt aamutuimaan. Onneks sen saikin hoidettua tuota pikaa ja tosta ei ollut kuin suunta ylöspäin! Pakko muistuttaa, että olkaa tarkkoja niiden tukien kanssa ja laskekaa itsekin tarkkaan mitä teidän tulis saada, jotta ei tuu tämmösiä ylläreitä. Tosin toi summa, mitä mä jouduin takas maksaan oli aika mitätön ja helposti pystyy työssäkäyvä lohkaseen palkastaan moisen summan, mutta ei kumminkaan ollut yhtään mitään verrattuna niihin summiin, mitä joidenkin oon kuullut joutuneen maksaan takas.


Itse reissu me startattiin aikasin aamusta, jopa ennen ysiä taidettiin lähtee tien päälle ja ekana käytiin nappasemassa veljenmuksut kyytiin, jonka kautta jatkettiin ostaan meille eväät. Tunnin automatkahan ei oo edes paha, mutta mä ja poikaystävä ei oltu syöty lainkaan aamupalaa ja lapsetkin halus haukata jotain. Mukaan lähti mm. suomalaisia mansikoita, jotka oli mun tapauksessa tän kesän ekat laatuaan ja oli muuten huikeen hyviäkin. ♥


Matkalla eräästä meidän edessä ajavasta rekasta puhkes vissiin rengas ja samassa rytäkässä siltä irtos myös rekisterikilpi, joka meinas lentää meitä päin, mutta saatiin se sit väistettyä ja päästiin mutkitta linnaan asti. Oli tosi superia päästä kierteleen Hämeen linnaan, vaikka kaikki kiinnostavimmat paikat oli tottakai ne, jotka oli tällä kertaa suljettu. Jokaisessa kolkassa, missä seikkailtiin, oli aina infotauluja, joiden avulla ei tarvinnut osallistua järjestettäville infokierroksille, mitkä olis mun muistaakseni kumminkin sisältynyt siihen pääsylippusen hintaan, jos oliskin moiseen halunnut ottaa osaa.


Vaikka linna oli kaiken kaikkiaan mahtipontinen ja mun mielestä jokaisen näillä seuduilla asuvan yleissivistykseen kuuluu edes kerran elämässään vierailla Hämeen linnassa, jäin ehkä kaipaan jotain lisää. Tiiättekö jäi vaan semmonen fiilis, että tässäkö tää nyt oli. Viime visiitistä oli vierähtänyt kymmenisen vuotta, joten muistin linnan jokseenkin erilaisena, mutta toisaalta lapsen silmin kaikki näyttää aina niin salaperäseltä ja suuremmalta. En suinkaan väitä, että tää olis silti ollu millään lailla huono visiitti, päinvastoin. Rakastan historiaa kuhisevia paikkoja ja museoita. ♥ Ja rakastuin myös itse Hämeenlinnaan kesäkaupunkina! Plussana vielä veljenlapsetkin tykästy kovasti tähän reissuun.


Vankilamuseon ja linnakierroksen jälkeen me suunnattiikin hesen kautta takas kotiin. Hämeen linnaan tuun varmasti palaan takas viimestäänkin joidenkin vuosien päästä, mutta itse Hämeenlinnaan voisin palata vaikkapa vielä tänä kesänä uudestaan!

Nyt täytyy taas rientää kohti Tamperetta, joten ihan huippua torstaita myös sulle! ♥

tiistai 13. kesäkuuta 2017

KUN EPÄONNISTUMISET VALTAA MINÄKUVAN

Otsikossa mainitut epäonnistumiset, joita oon saanut pohtia ja työstää tänä keväänä ja kesänä normaalia enemmän. Oikeastaan asia on mulle uusvanha, koska viimesimmät kuukaudet on ollu ihan järjettömän kuormittavia syystäkin ja en tiedä onko mun itseluottamus saanut siinä sivussa vähän säröjä pintaakin syvemmälle, kun ajatukset tuntuu harhailevan pitkiäkin aikoja vaan ja ainoastaan niissä omissa epäonnistumisissa. Ajatusmaailma on ollut luokkaa minä oon yhtä kuin mun epäonnistumiset. Haluaisin kovasti uskoa, että tää on taas vaan jonkin sortin henkisen kasvun vaihe. Titteli, joka oman mielen syövereistä on liimattuna mun otsaan tällä hetkellä, tuntuu vaikuttavan kaikkeen mun tekemiseen. On muuten hassua, että ainoo asia, mihin se ei vaikuta, on sisällön tuotto blogin puoleen. Jotain positiivista edes.


Se piste, missä mun itseluottamus kyhäili viimeset vuodet, on ollu mulle jotain ihan käsittämätöntä. Mietinkin, että miten se epävarmuus tekemisessä oli muuttunut lähinnä rohkeudeks tilanteissa, jotka olis aikasemmin ollut ihan käden ulottumattomissa ja mulla vaan oli niin varma olo kaikesta; musta itsestä ja tulevaisuudesta. Tänä keväänä kaikkien tekijöiden summa on saanut mut miettiin ja kyseenalaistaan kaikkea ja ollaan palattu ainakin osan matkasta takaspäin kohti samaa lähtöviivaa kuin viitisen vuotta sitten. Yhtäkkiä ulkopuoliset tekijät vaikuttaa ihan liiaks mun omaan oloon, että oikein kauhistuttaa, vaikka just viime syksynä olisin tilanteessa vaan tuhahtanut ja jatkanu sitä, mitä ikinä teenkään hyvillä mielin, miettimättä sen kummemmin muiden mielipiteitä ja epäonnistuessa yrittänyt vaan päättäväisesti uudestaan. En tosiaan tiedä, mikä henkisellä puolella on niin muuttunut tästä, että epäonnistumiset ainoastaan vaan lannistaa.


Viime aikoina oon yhä enemmän kiinnittänyt huomioo siihen, että suhteessa muihin en tunne itseeni enää läheskään yhtä lahjakkaaks tai spesiaaliks. Aiemmin mun ajatusmaailmana oman itseni ja muiden suhteen oli se, että jokainen meistä (jopa minä) on spesiaali, koska mulla on jotain, mitä sulla ei ja toisinpäin sekä ylipäätään se kokonaisuus millanen sä oot ja millanen mä oon pitää sisällään niin paljon eroavaisuuksia, joten ihmiset ei edes voi olla verrattavissa toisiinsa. Tuntuu, että tällä hetkellä kaikki on vaan niin paljon parempia ja meikäläinen on korvattavissa. Ulkopuolisiin tekijöihin palaten tunnun etsivän myös muiden reaktioista ja vuorovaikutuksesta muiden kanssa just näitä merkkejä, jotka vahvistaa edellämainitun, mikä on alkanu ahdistaa mua ihan suunnattomasti ja oonkin yrittänyt jo opetella ulos tästä.


Mä oon pohtinut pääni puhki, että mites hitossa tästä noustaan ja pääsen luopuun näistä ajatuksista, mutta taitaa se ainoo keino näistä ajatuksista eroon pääsyyn olla vaan tekeminen. Tekeminen niin pitkään ja niin paljon, että huomaan taas epäonnistumisten olevan enää pelkästään se pieni, inhimillinen osa mua eikä ne määrittele mua millään tasolla; ei omissa eikä toivottavasti muidenkaan silmissä. Ehkäpä mun täytyy alkaa epäonnistuun yhä useemmin ja huomata, että ihan jokaista asiaa en opi tosta noin vaan, vaan jotkut jutut, ihmissuhteet sekä saavutukset vaatii vaan vähän enemmän panostusta ja opettelua. Kaikkee ei saa nassun eteen tarjottimella, se mun on opittava ja opittava myös elään sen asian kanssa tuntematta itteeni huonommaks ja huolimatta muista keltanokkana saa mun mielestä mokailla. Keltanokkana tuleekin mokailla oikein olan takaa ja oppia niistä virheistä! Ja musta tuntuu, että elämän kanssa ollaan vielä niin alkutaipaleella, että huolestuisin, jos kaikki sujuis kuin vettä vaan.

Ollaan semmosessa pisteessä, että tästä on joko suunta ylöspäin tai sitä vastoin alaspäin, mutta jos musta on kiinni, niin ainoona vaihtoehtona on noista ensimmäinen.

maanantai 12. kesäkuuta 2017

SÄRKKÄPÄIVÄ

Päivä, jota oltiin odoteltu pitkän aikaan mun parhaan kaverin kanssa koitti vihdoin sunnuntaina, kun suunnattiin aamusta Särkänniemeen. Päästiin siis ilmaseks sinne hurvitteleen muutamaks tunniks, joten tottakai haluttiin ottaa ilo irti kokonaan siitä kolmesta tunnista. Ensimmäisenä käytiin läpi meidän reissun pahimmat laitteet; Tornado, X & High Voltage, joista oikeastaan kaikki oli selkeesti ihan liikaa tälle vanhukselle. Etenkin X, josta vannotin, että siihen mua ei enää kukaan koskaan saa raahattua. Näin mä taisin sanoo jo ennen siihen menoakin, joten never say never... Muistan, miten vielä parikin vuotta sitten tommoset laitteet meni ihan heittämällä eikä tuntunu missään, mutta huh, kun otti mahanpohjasta Tornadossa ja tuntu, että taju lähtee joka kerta, kun pyörähdettiin X:ssä ympäri. Varotuksen sanana, kun X jää sillä vikalla pyörähdyskerralla pää alaspäin sinne ylös jokskin aikaa, niin se vaikuttaa niin minimaaliselta ajalta laitteen menoa katsellessa, mutta kyydissä se tuntuu ikuisuudelta... Oli niin voittajafiilis, kun kyyti alko hellittään sen viimesen ympäripyörähdyksen jälkeen.


Vaikka huvipuistoreissu kestikin vaan sen kolme tuntia, ehdittiin me silti juokseen älyttömän monessa laitteessa. Kastuttiin Tukkijoessa, harmiteltiin Koskiseikkailussa pois päältä olevaa vesiputousta, koska sen välttely on aina se jännittävin osa, syötiin minimaaliset isoiks ranuiks kutsutut ranskikset, vedettiin metrilakua Kantti kertaa kantissa ja jädee (banaanikinuskijätski on aika 5/5) sekä kärsittiin kaikenlaisten kieputuslaitteiden jälkeen ihan järkyttävästä olosta. Voisin sanoa, että silti toi lyhyt, mutta varsin ytimekäs särkkäreissu tulee oleen mun tän kesän yhtiä kohokohtia jo pelkästään seurankin takia.


Kaiken kaikkiaan oli ihan huippu sunnuntai(aamu)päivä ja odotan innolla, mitä muuta hauskaa tällä kesällä on tuotavanaan. Ainakin tällä viikolla on suunnitteilla yks päiväreissu ihan vähän kauemmas sekä myös tutumista erääseen lähellä olevaan paikkaan kera kameran, jos vaan säät suosii! Niistä lisää sit varmaankin tän viikon lopulla tai viimestään ens viikolla.


Kuvituksena tosiaan toimii tällä kertaa kännykän kuvat, kun siitä huolimatta, vaikka toi mun järkkäri on sieltä pienimmästä päästä, on se silti liian iso tämmösille reissuille, kun mukaan haluaa vaan pienen laukun ja kevyttä kannettavaa. Mitä mieltä muuten ootte tämmösistä postauksista, joissa kerron jostain vähän spessummasta puuhailusta? Yleensähän blogissa vaan sivuutan mun tekemisiä kaikkien muiden postausten lomassa, mutta jos alkaisin useemmin postaileen tämmösistä vähän merkittävämmistä puuhista ja päivistä? Tää mahdollistais mun osalta blogin käytön päiväkirjatyyliin, vaikka ei yhtä henkilökohtaseks mennäkään, mitä mun vanhoissa päiväkirjoissa.


Miten teidä viikko mahtoi loppua? Vielä toivotan ihanaa alkavaa viikkoa ja muistakaa nauttia näistä säistä, vaikka sataiskin samalla tapaa, mitä tänään. ♥ Sadesäätkin pystyy hyödyntään niin monella eri tapaa. :)

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

MITEN TOTEUTUIKAAN KEVÄÄN SUUNNITELMAT?

Voin rehellisesti myöntää, että en edes muistanut meidän tehneen blogitiimin voimin maaliskuussa postausta siitä, mitä suunnitelmia olis keväälle. Onneks kumminkin Sinin postaus muistutti mua moisesta, joten ehdottomastihan siitä oli tehtävä tämmönen katsaus, että sainko toteutettua suunnitelmista mitään. Musta tuntuu, että tällä kertaa mentiin aika 50/50 suunnitelmien toteutumisen suhteen.


Keväällä aion...

Ottaa jokaisesta ihanalla säällä varustetusta päivästä kaiken irti tekemällä edes jotain hyvässä seurassa huolimatta rankalta tuntuneesta työpäivästä tai -viikosta ja niistä sadepäivistäkin nauttia viltin alla kera kahvikupposen sekä mukaansatempaavan kirjan.

Tää mun mielestä toteutui ihan kohtalaisen hyvin! Voisin väittää, että parantamisen varaa on ja mitä enemmän ilmat on lämmennyt, niin sitä houkuttelevampaa on myös suunnata ulos, mutta eiköhän voida tää yliviivata listalta ihan hyvällä omallatunnolla.

Saada hyvän otteen bloggailusta ihan töidenkin ohella, jotta arkipäiviäkin tulis käytettyä hyödyks töiden jälkeen!

Kaikkeen muuhun nähden, mitä keväällä tapahtui, voisin sanoo tän onnistuneen paremmin kuin hyvin. Oon mielestäni aika hyvällä tahdilla tykittäny postauksia tuleen oikeastaan jokaisena kuukautena, joten eiköhän tääkin mee sinne toteutuneiden suunnitelmien puolelle.

Käydä ainakin paristi myös Jyväskylässä visiitillä. ♥
Yllämainittu ei todellakaan onnistunu... Muuton jälkeen ekan kerran suuntasin Jyväskylään vasta valmistujaistilaisuuteen, joten eiköhän nyt kesälle oo Jyväskylän reissuja tiedossa keväänkin edestä!

Kilistellä lasilliset skumppaa omalle valmistumiselle.

Skumppia ei vielä kilistelty, mutta valmistuttu on, joten jätetään tää vielä vähän auki tähän! Hahah pitäis ehkä jotenkin juhlistaa valmistumista, kun kumminkin 2 vuotta oli kiinni tossakin koulussa ja valmistuminen ei oo vielä oikeastaan tuntunu miltään enkä oo osannu olla ilonen tutkinnosta, kun heti seuraavana päivänä valmistujaistilaisuudesta mulla oli aamuvuoro töissä.

Mennä testaileen joogaa!

Oon niin ilonen, että tää toteutu, koska löysinpä itelleni uuden henkireiän, joogaamisen! En malta oottaa, että taas pian päästään mun joogatoverin kanssa joogailun makuun. ♥

Etsiä mahdollisesti uutta kämppää sekä muuttaa? Taas kerran, heh. 

Listauksen julkasun jälkeisten tapahtumien takia tää ei oo ollut edes mahdollista koko keväänä, sillä haluan asua äidin ja isän luona vielä sen verran, että tiedän isän joskus kotiin päästyään pärjäävän myös yksin äidin kanssa ja tottakai myös, että äiti pärjää.

Suunnata nokan kohti Tukholmaa, Tallinnaa tai sit ihan vaan Helsinkiä. Saa nähdä, että mihin päädytään. ♥ 

Ihana idea, jonka toteutuminen olis ollu mahdollinen, mutta ajankohta niin väärä samasta syystä, mistä yllä jo mainitsinkin. Ehkäpä heivataan tää kesälle toteutettavaks?


Vähän ehkä harmittaa, että ei saanut ruksia niin montaa juttua listalta kuin olisin halunnut. Mutta hei parempi tääkin, kun ei mitään! Mitä kaikkee kivaa sä teit keväällä? ♥