BLOGITIIMI - 5 SAAVUTUSTA, JOISTA OON YLPEÄ

Kun mä aloin miettiin tän kuun tiimipostauksen aihetta, saavutuksia, löi mun pää ihan tyhjää. Tottakai mun kohdalla ihan perus ylioppilaaks kirjottaminen, merkonomiks valmistuminen, oman alan töiden saaminen tuli ekana mieleen, mutta ne tuntuu niin... Noh, mitättömiltä. Ehkä niistä ei vaan tällä hetkellä osaa iloita, kun oon niin ärsyttävässä tilanteessa jatko-opintojen suhteen, koska onhan ne isoja juttuja. Ja on ne joo enemmän, mitä joillain on, mutta mietin, että tässäkö se mun lista todella on. Päätin kumminkin sisällyttää nekin omaan kohtaansa, tosin kaikki samaan. Mietin aluks, että mitä ihmettä mä keksisin muka noiden lisäks ja miks mun kaikki saavutukset on vaan koulu- ja työpainotteisia. Oon aina määritelly itteni niiden mukaan, joten on vaikeeta yrittää pitää muuta elämässä tapahtunutta saavutuksena. Aloin sit loppujen lopuks miettiin vielä vähän tarkemmin ja tällanen lista syntykin sen jälkeen...


Tuhlaajatytöstä säästeliääksi

Tai ainakin vähintään krantuksi ostosten suhteen. Mä oon kieltämättä edelleen tietyllä tapaa aikamoinen tuhlaajatyttö, sillä kulutan ehkä keskivertoa enemmän vaatteisiin. Ajan ja iän (sekä tarpeeks monen kinkkisen rahatilanteen tiimoilta) oon oppinu ensinnäkin säästämisen jalon taidon sekä sen, että ei se määrä, vaan laatu. Mieluummin oon kranttu ja ostan harvemmin panostaen, kun jatkuvasti huonoa pihistäen jokaisesta ostoksesta. Oon alkanu myös pitään ruokarahabudjettia ja ens palkkalaskelman saadessa olis tarkotuksena alottaa koko palkan budjetoiminen kuukausittain. Heinäkuun jälkeen mun piti myös asettaa itelleni kahvilabudjetti... Siitä en kehtaa edes mainita blogiin sen enempää, hah. :D

Itsenäistyminen

Hassua varmaan, että tää tulee vielä toistaseks vanhempiensa luona asuvan suusta, mutta totta se on. Oikeastaan oon tällä hetkellä itsenäisempi, kun koskaan, vaikka puolitoista vuotta asuinkin Jyväskylässä kaukana vanhemmista poikaystävän kanssa. Silti olin rahallisesti riippuvainen vanhemmista tiukan paikan tullen, koska opintotuella ei valitettavasti ihan kaikkee elämistä aina saanut katettua.


Liikunta osaksi arkea

Pienempänä mä suoraa sanottuna vihasin liikuntatunteja eikä fiilikset oikeastaan koskaan muuttuneet. Kyllä ne loppujen lopuks neutralisoitu niin, että liikuntatunnit ei ahdistanu, mutta ei ne koskaan ollu mitään kovin miellyttäviäkään kokemuksia. Yläkoulussa tosin meillä oli ihan älyttömän ihana liikunnan opettaja, joten sillon muistan jopa tykänneeni liikkatunneista. Ja oonhan mä joo harrastanut suhteellisen paljon kaikkee erilaista, mutta mikään ei oo koskaan tuntunu omalta. Nyt, kun ikää on kertynyt, oon löytäny sen balanssin, että miten tykkään liikkua ja millon eikä se oo lainkaan pakkopullaa, vaan tulee liikuttua hyvästä fiiliksestä. Tällä hetkellä oon hurahtanu lenkkeilyyn, mutta kylmenevät päivät on taas herättäny mun sisäisen salihirmun.

Kaikkee ei voi kontrolloida

Sen tajuaminen todellakin kuuluu saavutuksiin, koska mä oon aina ollu ihan järkyttävä kontrollifriikki. Kaikki täytyy tietää ja suunnitella etukäteen tai muuten ahdistun. Jos en pysty tekeen tai vaikuttaan tilanteeseen, ahdistun ja alan tekeen suunnitelmia siitä, miten pääsen ahdistavasta tilanteesta ja sit taas se suunnitelma menee mönkään ja ahdistun vielä vähän lisää ja oravanpyörä jatkaa pyörimistään. Oon ihan liian monesti ahdistunu niin monista jutuista, joihin en vaan yksinkertasesti voi vaikuttaa just sillä hetkellä, joten on suuri saavutus, että oon hiljakseen oppinu ees vähän hellittään otetta. Mä en voi aina tietää kaikesta kaikkee ja suunnitella jokaista juttua etukäteen, vaikka niin haluaisinkin...


Koulu ja työt

Eli ylioppilaaks kirjottaminen, valmistuminen ammattiin, oman alan työt... Mun mielestä tää ei tarvii mitään selittelyjä, koska suunnilleen jokanen on kokenu edes jonkin näistä ja ne nyt vaan kuuluu elämään. Eikä mun tarina oo sen erilaisempi näiden suhteen kuin kenenkään muunkaan.

Kurkatkaapa muidenkin tiimityttöjen ylpeydenaiheet! ♥

Jenny  Anniina  Sini  Krista

Kommentit

  1. Hyvä postaus! Tosi tärkeitä huomioita, etenki toi ettei kaikkea voi kontrolloida. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit! :) Se on kyllä tärkee juttu tajuta, koska joka tilanteeseen elämässä ei kumminkaan pysty ainakaan aina ihan täysin ite vaikuttaan ja täytyy sen mukaan oppia aina sopeutuun.

      Poista

Lähetä kommentti