TYYLIÄ RAKENTAMASSA: SE SYYSHUIVI, JOKA MÄTSÄÄ JOKAISEEN TAKKIIN

Taas jatketaan viikonloppua kohti tyyliä rakentamassa -sarjan postauksella, jonka aiemmat postaukset voit kurkata täältä. Pyrin sarjassa esitteleen sitä, mitä mun tyyli jo on, antaa ehkäpä jotain vinkkejä muille edulliseen ja harkittuun vaatekaapin sisältöön sekä nimensä mukaisesti rakentaa myös sitä omaa tyyliä. Tänään me palataan hetkellisesti syyskuun ensimmäiseen päivään, kun jaoin teille vähän syksyn ostoslistaa, joka piti sisällään myös syyshuivin etsintää. Saanen ylpeänä esitellä huivin, joka todella sopii mun kaikkien syys(-/välikausi)takkien kanssa:


Mä en oikein tiedä, että mikä tää väri on? Tämmönen marjapuuron värinen, mutta ehkä inasen tummempi? Kumminkin, pidin jo lähtökohtasesti ihan mahdottomana mun syksyn haastetta löytää se kaikkien takkien kanssa hyvin mätsäävä huivi ja vaikkakin se kauheesti työtä vaati löytää moinen, niin löytypäs silti.


Tää on tosiaan ihan 100% villaa eli toivottavasti tänä syksynä pysyy kaula ihan oikeesti lämpösenä ja ainakin eilen tuli testattua tää lämmikkeenä huovan tavoin kylmässä leffasalissa, kun pian tähän kietautuessa en enää tutissutkaan kylmyydestä, vaan sain tuudittautua suureen, lämpimään halaukseen huivin sisään.

Miks mä liputan luonnonmateriaaleja huiveissa(kin)?

Ihan ensinnäkin voidaan alottaa siitä, että käytänkö mieluummin joka toinen vuosi 20-30 euroo akryylihuiviin, kun hitusen säästämällä lisää rahaa huivia varten voisin saada mitä luultavammin yksilön, joka kestäis hyvänä pidempäänkin kuin vaan muutaman hassun vuoden. Huiveihin pätee vähän sama juttu kuin neuleisiinkin ja nyt se otetaan todelliseen testiin, että kannattaako huiveihinkin panostus.

Luonnonmateriaalit on paljon lämpimämpiä ja voin heti ensimmäisten käyttökertojen jälkeen sanoa, että mun akryylihuivit ei oo suunnilleen koskaan ollu näin lämmittäviä. Taas lähtee mun puolelta yks pojo luonnonmatskuille.

Akryyli nukkaantuu pian käytössä ja nukka on ainakin mun kohdalla ollut tosi vaikeesti poistettavissa akryylineuleista/-huiveista. Mun tän hetkinen talvihuivi, yllättäenkin akryylia, on tosi suttusen näkönen nukkaantumisensa ansiosta, mutta villavaatteet yleensä nukkaantuessaan on ainakin mun kohdalla toimineet paljon paremmin, kun nukan on saanut nyppimälläkin pois eikä sitä synny läheskään yhtä paljon saatika nopeasti verraten akryyliin.

Villa maatuu, akryyli ei.

Vertasin postauksessa akryyliin, sillä suurin osa halppisketjujen huiveista on just sitä akryylia ja kun yleensä ei välttämättä nähdä hintaa pidemmälle. Toki, ne halvemmat akryylihuivit on useimmiten tosi söpöjä ja nättejä enkä väitä, että en itse välttämättä tulisi moisia enää ostamaan, koska varmasti semmonen lähtee mukaan, jos vaan joku mieleenpainuva tulee joskus vastaan.

Nyt taidan suunnata aamukahville ja -palalle, joten ihanaa perjantaita ja viikonloppua! ♥

Kommentit

  1. Tuo väri muistuttaa kyllä hiukan marjapuuroa, mutta se on silti ihana! Itsellä on todella saman tyylinen huivi, mutta väriltään se on viininpunainen. Muutenkin tosi hyvä postaus sekä hyviä pontteja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, hitsi, kun keksis, et mikä sävy toi oikein on, on meinaa niin sulonen! Viininpunanen huivi olis kans niin ihana. Sopis ihan älyttömän hyvin syksyyn ja talveen väritykseltäänkin! Ja kiva kuulla, että tykkäsit. ;)

      Poista

Lähetä kommentti