MITEN LÖYTÄÄ TASAPAINO?

Erään ystävän kanssa käydyt keskustelut työn/koulun ja vapaa-ajan tekemisen tasapainosta sai mut miettiin ylipäätään elämän osa-alueiden balanssia vähän enemmänkin. Monilla on varmaan sama juttu kuin mullakin, että meininki on vähän semmonen kaikki tai ei mitään kaiken kanssa. Ei löydetä sitä kultasta keskitietä niiden työ- ja koulujuttujen sekä vapaa-ajan välille eikä myöskään osata ottaa siitä vapaa-ajasta kaikkea irti.


Pohdin kovasti esimerkiks viime vuoden loppua, kun ajattelin tarvitsevani omaa aikaa entistä enemmän. Sillon sitä tarviikin mun mielestä ottaa, mutta joulukuussa aloin miettiin muun muassa mun sosiaalista elämää ja miten kuollutta se oli ollut viime aikoina ihan mun huomaamattani. Aiheutin tilanteen itse, mutta toisaalta en huomannut sen syntymistä lainkaan. Sain toki omaa aikaa myös parisuhteesta, mutta aloin kaipaan yhä enemmän yhteistä tekemistä kavereiden ja poikaystävän kanssa. Miksen tässäkään tilanteessa osannut tasapainotella oman ajan ja kaveriajan kanssa? Miks aina ajaudun jompaan kumpaan ääripäähän? Tilanne eskaloitu loppujen lopuks siihen, että itkin poikaystävälle yöllä just hetkeä ennen vuodenvaihdetta siitä, miten yksinäinen oon.

Sama tilanne mulla on ollut urheilunkin kanssa. Kausittain harrastan urheilua ja sillon, kun sitä harrastetaan, niin painetaan sata lasissa ja sillon, kun ei harrasteta löhötään sohvalla sipsiä mussuttaen turhankin säännöllisesti. Kieltämättä pelkkä ajatuskin alkaa turhauttaan ja sillon viimestään tietää, että jossain olis tapahduttava muutos.


Oonkin miettiny kovasti sitä, että miten mä löytäisin tasapainon kaiken tän välille. Työn, pääsykokeisiin lukemisen ja vapaa-ajan, kavereiden sekä poikaystävän ja oman ajan välille. Nyt mulla on ekaa kertaa kuukausiin ollu ihan tosi hyvä fiilis ja veikkaan, että se on johtunu siitä, että oon viettäny kaverienkin kaa suhteellisen paljon aikaa, mutta oon kans saanu hengailla ihan vaan itekseni sekä tottakai poikaystävän kanssa. Mulla on pitkästä aikaa sellanen fiilis, että kerrankin jaksaa tehdä jotain vapaa-ajallaan muutakin, kun vaan maata sohvalla x-asennossa ja tuijottaa Netflixiä. Toivon, että tää fiilis jatkuu koko vuoden läpi.


VINKKEJÄ PAHAN PÄIVÄN VARALLE

1. Älä mieti, vaan tee. Joskus joku juttu saattaa jäädä tekemättä just sen takia, kun miettii liikaa. En voi tehdä tänään asiaa x, koska huomenna on työvuoro, joten parempi olla tekemättä on pelkkä tekosyy. Uskokaa tai älkää, tota hoen mielessäni turhan usein rajottamalla samalla itseäni, mikä on ääneen sanottuna vaan naurettavaa. Jos joku asia kuulostaa hyvältä ja sulla on aikaa, niin sä sanot sillon kyllä.

2. Jos joku pyytää kahville, mene tai jos sulle tulee itselle mieleen kysyä jotain kahville, niin kysy välittömästi. Tänäänkin sain todistaa uusien kaverisuhteiden luomisen mahdin, kun suunnattiin yhen työkaverin kanssa kahville ja oli ihan älyttömän kivaa jutella kerrankin kunnolla muistakin kuin työjutuista. ♥

3. Vietä joka päivä edes pieni hetki ihan vaan omassa rauhassa. Aamulla heräät reilusti työvuoroa aiemmin, juot töiden jälkeen kahvin rauhassa tai ennen nukkumaanmenoa luet kirjaa. Edes pienen hetken.

4. Älä buukkaa päiviä liian täyteen, mutta yritä saada asiat hoidettua samana päivänä, jotta jää tietylle päivää enemmän aikaa joko sulle itselles tai sit jollekin/joillekin kavereille tai kumppanille.

5. Jos alkaa ahdistaan, niin muista, että se on taas vaan yks päivä, josta luultavammin selviät, sillä oot aiemminkin selvinnyt. Haluan aina ajatella asiat positiivisesti ja yrittää olla läsnä siinä hetkessä, mutta sekään ei aina onnistu, joten tällä mentaliteetilla on puskettu muutamien huonompien päivien läpi.

6. Elä hetkessä äläkä mieti liikaa tulevaa. Asioiden puiminen etukäteen yksin hiljaa mielessäs ei auta sua eikä ketään muuta enää siinä kohtaa, kun se sama skenaario on käyty läpi noin 50 kertaa päivässä, vaan yritä olla läsnä ihan sun itseskin puolesta, mutta mukavampi se on myös sun läheisillekin.


Onko teillä tullu koskaan semmosia elämäntilanteita, jossa tasapainottelu on toisinaan tuntunut ihan mahdottomalta ja vaatinut suurempia ponnisteluja?

Kommentit

  1. Todella hyvä postaus! Pisti miettimään asioita taas uudelta kantilta! :)

    www.hennam.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvä, että pisti miettiin jonkun muunkin, kun vaan itteni. :D Tuntuu, että turhan usein tulee pohdittua tätä tasapainottelua.

      Poista
  2. Ihan mahtava postaus! <3 Jakamasi vinkit olivat hyviä. Tärkeintä on mielestäni juuri se, ettei ota liikaa asioita yhteen päivään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että tykkäsit! ♥ Toi on ehottoman tärkeetä, että tietää omat voimavaransa ja pitää niistä myös kiinni. :)

      Poista
  3. Tosi hyviä vinkkejä ja myös hyvät muistutukset ainakin itelle esim. kohta 5. Välillä se unohtuu että huono päivä on vain yksi huono päivä eikä koko elämän kestävä hetki, vaikka se tuntuukin siltä silloin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, välillä täytyy just muistutella tosta, et tosiaan ne huonotkin päivät ja hetket onneks menee yllättävän nopeesti ohi. :) Ja välillä asiat ei oo yhtään niin pahasti, kun niiden ajatteli olevan!

      Poista
  4. Ihanat asukuvat! Myös tekstin sanoma on tärkeä ja huomaan samaistuvani sun kokemuksiin aika hyvin. Joko tai ei, siitä mun elämä rakentuu. Löytäisinpä tähän jonkun uuden lähestymis kulman :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, poikaystävä onnistu selkeesti taas kerran hyvin kameran takana. ;D Tuntuu, että missään elämäntilanteessa ei oo sitä täydellistä balanssia. Toivon, että jossain kohtaa sellaseen tilanteeseen pääsis, mutta en tiiä täytyykö aina seilata äärirajoilla eikä voimavaroja saa jaettua joka suuntaan tarpeeks oikeastaan millonkaan.. Hmm.

      Poista
  5. Tosi hyvä postaus ja loistavia vinkkejä! Nämä kun muistaisi aina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Se onkin joo oma projektinsa muistaa nää... Etenkään arjen ähellyksissä. :D

      Poista

Lähetä kommentti