OPETTELE JOKIN UUSI TAITO

Moikka taas! Oon tökittänyt postauksia ulos siihen malliin, että ootko edes ehtinyt vielä lukeen mun sunnuntaista postausta, jossa esittelin pientä sneak peekia tästä asusta sekä taisin höpötellä ohella jonkin sortin kuulumisiakin? Jos et vielä sitä oo ehtinyt lukaseen, niin tästä klikkaamalla pääset kurkkaan myös sen postauksen.


Postauksen asu on taas semmonen, joka tuntuu niin omalta (no selkeesti, eihän se muuten olis päällä pysynyt saatika asukuviin päätynyt...). Mulle usein vaan pälkähtää asukokonaisuuksia mieleen ja sit on ihan pakko päästä toteuttaan ne mahdollisimman pian. Joskus oon jopa kirjottanut mieleen juolahtaneita asuja kännykän muistiinpanosovellukseen, jotta ne ei varmasti unohdu. Usein käy näinkin hyvin, että asun osaset natsaa ajatuksen lisäksi myös ihan todellisuudessakin tosi hyvin yhteen, mutta toisinaan taas saattaa syntyä ihan järjetön asukriisi, jos asu ei ookaan yhtä ihana kuin olin kuvitellut. Tää asu onkin yks niistä yht'äkkiä mieleen pälkähtäneistä. Harmi vaan, että mulla ei ollut mitään huivia, joka olis natsannut asuun niinkin hyvin, että olisin halunnut sen asukuviin mukaan. Mulla nimittäin oli se mun tummemman marjapuuron värinen huivi muuten kaulalla, mutta se peitti asun yhden tärkeimmän osasen, joka selkeesti oli toi punanen poolopaita!


Mä mainitsinkin jo aiemmin blogissa, että mulla on ollut hieman rennommin vuoroja töissä nyt joulukuussa ja samalla meiningillä jatkuu ens vuoden alkuun asti. Ihan kiva välillä höllätä, kun kumminkin nyt täytyy opiskelujuttuihinkin panostaa, sillä yhteishaku lähestyy ja pääsykokeet häämöttään ens vuoden puolella. Lukeminen on startattu hyvällä tahdilla, mutta ajalle, kun lukemiseen ei riitä mieltä, on hyvä keksiä jotain puuhaa, joka nollaa mielen töistä ja pääsykokeista. Vaikka blogijuttuja rakastankin, niin silti rakastan myös oppia uusia juttuja ja hamuta itelleni lisää mun näköisiä harrastuksia.


No mikä on tää mun uusi taito, jota nyt jo harrastukseksikin kutsun? Tai sanotaanko ennemminkin näin, että alakoulusta jo tuttu, mutta sen koommin unohdettu taito. Kyseessä on neulominen! Monesti se on mielessä käynyt, mutta nyt päätin ottaa härkää sarvista kiinni, kun mulla on pitkästä aikaa välillä tullut jopa ihan tylsää. En edes muistanut miltä tuntuu, kun on oikeesti tylsää. Aina sitä on keksinyt vuorokauden tunneilleen liiaksikin puuhaa toisinaan, joten tylsyys on kyllä mieltä freshaavaa ja mukavaa.


Mä halusinkin haastaa jokaisen, joka tän postauksen lukeekaan, opetteleen jonkin uuden (tässä tapauksessa käy myös joku jo unohdettu) taidon! Tällä hetkellä yritän neuloa mun poikaystävälle ihan yksinkertaista kaulahuivia ja en muistanutkaan miten kivalta tuntuu saada niitä onnistumisen tunteita enkä etenkään sitä, miten nopeasti jonkun jutun voi oppia tai muistaa taas mieleensä. Sehän on ihan huikeeta mitä kaikkea meillä on mahdollisuus oppia, jos vaan viitsii. Tai mitä kaikkea meillä on mahdollisuus tehdä, jos vaan viitsii hyödyntää aikaa oppimiseen.

Mikä on viimesin taito, jonka sä oot opetellut?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti